keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Kielletyt päivät



Niin ovat kielletyt päivämme taas.
Kun siinä vieressäni sä makaat,
mä voisin uskoa ainaiseen onneen,
että minun olet.

Kun siinä nukut ja sua katselen,
mä mietin miksi tää väärin kai on
ja miksi oltava on aivan hiljaa.
Emme olla saa niin kuin muut.

Kerto:
Aurinko vain meille paistaa.
Näin kun saisi olla aina
rantaan käy nyt tiemme
aaltoihin sut vien.
Totta on vain tämä hetki
aamuun asti jatkuu retki
aaltoihin sut vien
pitelen sinua.


Niin ovat kielletyt päivämme taas.
Vain kerran vuodessa näin tavataan.
kun kukaan meitä ei yhdessä näää
saan syliis painaa pään
viimeinkin.

Kerto:
Aurinko vain meille paistaa...


Tämän voi kuunnellakin.




Tällaisena yönä


Tällaisena yönä asfalttikin itkee,
aallot rantaa vasten vaikeroi.
Jostain kaukaa kantaa sairaan allin huuto
poijuun itsensä se kai teloi.

Kun tullutkaan et meidän paikkaan salaiseen
Tiesin sen se loppu on tään rakkauden.

Tällaisena yönä hölmöt teinit valvoo,
syyllistyvät tyhmiin virheisiin.
Tällaisena yönä koiralaumat juoksee,
päänsä lyövät lyhtypylväisiin.

On kaiken kauniin päätyttävä aikanaan
Suurin tunne kerran on se muisto vaan.

Kerto:
Näin taas yksin mä jäin
Taas yksin mä jäin
Taas yksin saan jatkaa
mä matkaani niin.
Et tullutkaan
Saan yksin jatkaa
Niin yksin mä jäin


Tällaisena yönä synkkään puistoon eksyy
Mummo naapurin ja kissa sen.
Jostain kaukaa kuulen kuiskauksen
Yksin oltava on aina ihmisen.

Kun tullutkaan et meidän paikkaan yhteiseen.
Tiesin sen se loppu on tään rakkauden

Kerto:
Näin taas yksin mä jäin....
Yksin mä jäin

Onnellisten maa


Täytyy tunnustaa
sua mä kaipaan
vaikka vieressäni
sä nukutkin.

Valovuosia
meidän välillä
on etäisyyttä
ruokapöydässä.

kerto:
Unessa näin maan kauniin ja kaukaisen
aurinkoisen.
näin kansan sen niin onnellisena.
Mekin siellä kerran elimme.

Mietin arkea
tätä rakkautta
jonka päälle on
pöly laskenut.

Tuutko mukaani
tuohon maahan jos
vielä takaisin
päätän matkustaa.


kerto:
Unessa näin maan kauniin ja kaukaisen...

En saa sua jäämään

Uusi vanha talomme tässä
tyhjilleen se onkin jäämässä
sulta kirjeen sain.

Kauan
kanssani sä kahlata jaksoit
kalliisti sen kylläkin maksoit
niin kirjoitit.

Osannut en kunnolla olla
koetin kyllä niin sovinnolla
se aina käynyt ei.

Tuonkin
pihakeinun kanssasi laitoin
silloin vielä mua sä autoit
sekin vinoon jäi.

kerto:
Jäämään en saa sua
aurinko laskee
ja kylmä on maa.
Jäämään en saa sua
tavarasi haetaan
puoli kolmelta

Katson ulos meidän puutarhaan
maininnan se kerran sai parhaan
ruoho valtaa sen.

Niinpä
Hiljainen on talomme tänään
Keittiöön mä istumaan jäään
pian hämärtää.

(Solo)

kerto:
Jäämään
en saa sua…





Hellyyttä?

Tässä biisin aloituksessa on ideanpuolikaskin: yksinäisyys latistaa, masentaa ja passivoi.

Jotain omaperäistä toteutus vielä kaipaisi.


Hellyyttä

Hellyyttä
Saisinko sinulta?
En saa mitään tehtyä
Ei tule valmista.
Kun vain palelen
Kun vain palelen

Anna mulle mitä tarvitsen.

Hellyyttä
Kylmä on kamiina
Mä saisinko lämpöä?
Yksinään aavalla
Mä vain palelen
Mä ain palelen

Anna mulla mitä tarvitsen.